Tervetuloa uudistettuun lahtiaqua.fi sivustoon
Ympäristövastuu
Katsaus tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy:n toimintavuoteen
Lahden, Hollolan ja Iitin vesihuoltopalvelut toimivat vuoden 2024 aikana moitteettomasti. Asiakkaille jaettu vesi täytti laatuvaatimukset ja -tavoitteet koko toiminta-alueella. Vesihuoltopalveluissa ei ollut yhtään merkittävää ennakoimatonta palvelukatkosta. Yhteistyö vedenlaatu- ja ympäristölupaviranomaisten kanssa oli rakentavaa ja avointa. Vesihuollon palvelujen tuottamista naapurikunnissa edesauttoi sujuva yhteistyö ja vilkas ammattimainen keskustelu kuntien yhteyshenkilöiden kanssa.
Kansainvälisen tilanteen kiristyessä lisättiin varautumista ja tiivistettiin yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa. Laitoskohteissa paikallisesti uudistettiin ja lisättiin kameravalvontaa, lukituksia ja turva-aitauksia. Myös henkilöstön toimintaohjeita tarkennettiin uhkatilanteiden varalle kriittisen vesihuollon turvaamisen näkökulmasta ja työturvallisuuden kannalta erityisesti yksintyöskentelytilanteita varten. Uusille työntekijöille ja kriittisille yhteistyökumppaneille tehtiin Supon turvallisuusselvitykset. Valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti valppautta lisättiin erityisesti hybridi- ja kyberuhkien suhteen. Näidenkin uhkien torjunnassa parhaat välineet ovat henkilöstön valistunut asenne ja asiantuntemus. Voidaankin todeta, että organisaation turvallisuuskulttuuri kehittyi vuoden aikana tuntuvasti ja se näkyy myös toiminnassa ulospäin.
Henkilöstön toimintaohjeita tarkennettiin uhkatilanteiden varalle kriittisen vesihuollon turvaamisen näkökulmasta ja työturvallisuuden kannalta erityisesti yksintyöskentelytilanteita varten.
Vuoden aikana organisaatiolle merkityksellisin asia oli emoyhtiön ja Heinolan sopimuksen valmistuminen operoinnin aloittamisesta vuoden 2025 alusta alkaen. Kesän ja syksyn aikana tutustuimmekin jo tuleviin työkavereihimme Heinolassa ja perehdyimme Heinolan kaupungin vesihuoltoon laitoksilla ja myös maastossa.
Toiminta-alueen laajentumisen myötä myös organisaatiota kehitettiin siten, että vedentuotanto- ja jätevedenpuhdistusyksiköiden rinnalle muodostettiin uusi verkostoyksikkö varmistamaan entistä laajemman alueen vesihuoltopalveluiden turvaamisen. Muutos vaikutti organisaatiossa usean henkilön tehtäväkuvaan. Heinolasta siirtyvälle henkilöstölle suunniteltiin osaamiskartoituksien avulla mielekkäät työtehtävät aikaisempaa isommassa vesihuolto-organisaatiossa.
Eräs tärkeä työkalu vesihuollon operoinnissa on ajantasainen ja toimiva viestintä palveluiden toimivuudesta ja käynnissä olevista korjaustoimista, esimerkiksi vesijohtovuodoista. Edellisvuonna otettiin käyttöön sisäinen vesihuollon tilannekuvasovellus, jonka avulla jaamme tietoa Lahti Aqua-konsernin sisällä. Vuonna 2024 kehitystyötä jatkettiin asiakasviestinnässä ja uusittiin häiriötekstiviestijärjestelmä, jonka avulla voimme tavoittaa tarvittaessa kaikki toiminta-alueen vedenkäyttäjät entistä nopeammin ja helpommin.
Suurin kiitos turvallisista vesihuoltopalveluista kuuluu henkilöstölle. Vesihuoltopalveluiden tuottamiseen antoivat kesäkauden aikana merkittävän panoksen myös seitsemän kausityöntekijää, jotka olivat pääasiassa alan opiskelijoita. Samalla he saivat mahdollisuuden tutustua omaan alaansa ja kaksi heistä jatkoikin syksyllä opiskelujaan Aqua Palvelulta saadun opinnäytetyön aiheen parissa.
Yhteistyöterveisin
Hannu Mustonen
tytäryhtiö Aqua Palvelun toimitusjohtaja
Vesihuoltotoimintamme hiilijalanjälki pieneni
Vesihuoltotoiminnan hiilijalanjälki kuvaa Lahti Aquan toiminnasta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä. Tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin ne ovat vertailukelpoisia muiden hiilijalanjälkensä laskeneiden yritysten kanssa.
Vesihuoltotoimintamme hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024 noin 27% edellisvuoteen verrattuna. Merkittävin syy hiilijalanjäljen pienemiselle oli päästöttömään sähköön siirtyminen. Jätevedenkäsittely on vesihuoltotoiminnan merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde, jonka osuus kokonaishiilijalanjäljestä oli 85 %. Vedentuotannon osuus oli 1 % ja jäljelle jäävä 13 % muodostuu verkoston rakentamiseen, ajoneuvojen käyttöön sekä jätteisiin liittyvästä ympäristökuormasta.
Operoimillamme alueilla Lahdessa ja Hollolassa vesihuoltopalveluista aiheutuva hiilidioksidipäästö oli noin 7754 tnCO2-ekv vuonna 2024, kun edellisvuoden vastaava luku oli 10 632 tnCO2-ekv. Lahti Aquan osuus asiakkaiden kokonaishiilijalanjäljestä on noin 0,4 %. Laskelmissa ei ollut mukana Iitin kunnan asiakkaat.
Pohjavesiensuojelusuunnitelma sitouttaa eri toimijat yhteistyöhön
Lahden seudun ensiluokkainen pohjavesi antaa loistavan lähtökohdan vedentuotannolle koko operointialueellamme. Vuonna 2024 tuotetun veden määrä lahtelaisille oli 8,3 milj. m3, hollolalaisille 0,96 milj. m3 ja iittiläisille 0,27 milj. m3.
Vaikka pohjavesi kelpaisi sellaisenaan juotavaksi, aiheuttaa ihmisen toiminta kuitenkin riskejä pohjaveden pilaantumiselle. Lahden kaupunki julkaisi vuonna 2024 päivitetyn pohjavesiensuojelusuunnitelman. Lahti Aqua oli mukana suunnitelman laatimisen ohjausryhmässä.
– Suunnitelmasta saamme arvokasta tietoa vedenottamoidemme pohjaveteen kohdistuvista ihmisen aiheuttamista riskeistä. Suojelusuunnitelmassa laadittu toimenpideohjelma ja eri toimijoiden sitoutuminen siihen turvaa pitkällä aikavälillä pohjavetemme paremmin. Riskitarkastelun perusteella vesilaitos voi tarkkailla veden laatua ennakoivasti pohjavedestä ja vedenottokaivoista, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Talousveden laatua tarkkaillaan valvontanäyttein
Vuonna 2024 otimme omavalvontanäytteitä vedenottamoilta ja pohjavesistä Lahdessa noin 530, Hollolassa 370 ja Iitissä 36. Näiden lisäksi verkostovedestä ja vedenottamoilta otettiin viranomaisten toimesta valvontanäytteitä yhteensä noin 140.
– Kuluneen vuoden aikana kartoitimme ennakkoon myös uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisia haitta-aineita pohjavesistä kuten PFAS-yhdisteitä, jotka ovat viime aikana pysyvyytensä ja laajan käytön vuoksi levinneet laajalti ympäristöömme. Kartoitus tehtiin osallistumalla vesilaitosyhdistyksen kansalliseen hankkeeseen, kertoo Avelin.
Vesihuollon häiriötilanteisiin varaudutaan suunnitelmallisilla huolloilla ja harjoittelulla
Asiakkaille näkyvimmät vesihuoltohäiriöt ovat yleensä vesijohtoverkoston vuodoista johtuvat vesikatkot. Vuonna 2024 korjasimme yhteensä 22 runkovesijohtovuotoa, joista yli puolet havaitsimme automaattisen valvonnan ja maastoetsintöjen avulla. Verkostojen ennakoivalla kunnossapidolla saimme vuodot korjattua pienin asiakasvaikutuksin.
– Testasimme 700 runkovesijohdon sulkuventtiilin toimivuuden. Tarkastusten avulla mahdollisissa häiriötilanteissa verkosto saadaan nopeammin hallintaan, kun toimivat venttiilit ovat ennalta tiedossa, mainitsee Avelin.
CASE
Harjoittelemme vuosittain erilaisissa vesihuollon häiriötilanteissa toimimista
Vuonna 2024 osallistuimme pelastuslaitoksen seudulliseen harjoitukseen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään HÄME24 valmiusharjoitukseen sekä Ely-keskuksen organisoimaan vesilaitosten varautumisharjoitukseen. Harjoitukset voivat olla käytännön harjoituksia tai työpöytäharjoituksia ja harjoittelua tehdään niin organisaation sisäisinä sekä eri organisaatioiden kanssa yhteistyössä.
CASE
Saneerasimme Iitin Arolahden vedenottamon automaation
Vedenottamoiden toimintaa ohjataan ja valvotaan automaatiosta. Lahti Aqua huolehtii vesihuollosta ympärivuorokauden etäkäytön ja automaation avulla. Iitin Arolahden vedenottamolla toteutettiin vuoden 2024 aikana automaation laaja saneeraus. Uudistetun automaation avulla hallitsemme laitoksen käytön paremmin ja pystymme reagoimaan häiriöihin entistä herkemmin ja nopeammin. Laitoksen automaatiomuutoksen aikana vesihuolto Iitin asiakkaille toimi moitteettomasti ilman häiriöitä.
Jätevedenpuhdistamoiden energiantarve katetaan yhä enenevässä määrin aurinkoenergialla ja biokaasulla
Toiminta-alueen suurimmilla laitoksilla Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin vuoden aikana yhteensä 12,2 milj. m³ jätevesiä. Hollolan kunnan jätevedet johdetaan Hämeenkoskea lukuun ottamatta myös Lahteen. Hämeenkoskella puhdistetun jäteveden käsittelymäärä oli 97 tm³ ja Nastolassa 1,1 milj. m³. Iitin jätevedet ohjautuvat Vuolenkosken osalta Lahteen ja muilta kunnan alueilta Kouvolaan. Iitin koko vuoden jätevesimäärä oli yhteensä 629 tm³.
Jätevedenpuhdistamoiden energiantarve katetaan yhä enenevässä määrin aurinkoenergialla
Ali-Juhakkalan ja Nastolan puhdistamoilla hyödynnettiin kesäkaudella yhteensä noin 600 MWh aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa, joka puhdistamoittain kattoi noin 15 %:a puhdistamoiden energiatarpeesta. Myös Kariniemessä aurinkopaneeleilla tuotettiin sähköä noin 20 MWh toimiston sähkön tarpeisiin.
Tuotettu biokaasu hyödynnetään laitoksilla lämmitysenergiana
Jätevedenpuhdistamoilla mädätysprosessissa lietteestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Kariniemessä ja Ali-Juhakkalassa lämmitysenergiana, jonka ansiosta laitokset ovat lämmön suhteen lähes omavaraisia.
Vuonna 2024 biokaasua muodostui yhteensä lähes 3 milj. m³, josta tuotettua lämpöä syntyi 12 685 MWh. Siitä oman käytön jälkeen jäi myytäväksi noin 5 300 MWh, joka vastasi lähes 350 omakotitalon vuotuista energiatarvetta.
CASE
Käytössämme olevaa biokaasun mittalaitetekniikkaa on hyödynnetty Marssissa asti
Vuoden 2024 alussa Kariniemessä otettiin käyttöön uudet biokaasun mittalaitteet, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa biokaasun koostumuksesta metaanin ja hiilidioksidin osalta. Vastaavaa tekniikkaa on hyödynnetty jopa Marsissa asti. Mittaukset antavat arvokasta lisätietoa biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia varten tulevaisuutta ajatellen.
CASE
Ilmastuksen energiankulutus pieneni hieman yli 10 % ANITA™Mox-prosessin myötä
Kariniemen jätevedenpuhdistamolla aikaisemmin käyttöön otettu lietteen kuivauksen rejektivesien erilliskäsittely (ANITA™Mox) alkoi alkukankeuden jälkeen toimimaan paremmin. Prosessiin takuuajot suoritettiin touko-elokuussa ja vuoden aikana prosessin avulla päästiin käsittelemään kaikki alun perin suunniteltu rejektivesimäärä. Alustavien laskelmien mukaan kuluttavimman prosessinosan eli ilmastuksen energiankulutus pieneni hieman yli 10 %.
Viemäriverkoston kunnon seurannalla pyritään pitämään vuotavuus mahdollisimman pienenä
Viemäröinnin toimivuus varmistetaan suunnitelmallisilla tutkimuksilla sekä ennakkohuolloilla. Operoimillamme alueilla on yhteensä noin 1 500 km jätevesiviemäriverkostoa ja noin 350 jätevedenpumppaamoa.
Vuoden 2024 aikana tv-kuvasimme verkostoa noin 15 km ja teimme Zoom-tutkimuksia lähes 85 km verran. Lisäksi teimme jätevedenpumppaamoilla säännöllisiä ennakkohuoltopesuja noin 560.
Kuten vesijohtoverkostossa, myös viemäriverkostossa toiminnallista kuntoa kuvaavana tunnuslukuna pidetään vuotovesiprosenttia. Viemäreiden kohdalla vuotovesiprosentti kuvaa, kuinka paljon luonnon vettä pääsee jätevesiviemärin sisälle.
Vuonna 2024 viemäriverkoston vuotovesiprosentit olivat Lahdessa 39,5 %, Hollolassa 31,0 % ja Iitissä 66,7 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa yli 40 %. Jätevesiviemäreiden vuotavuuteen vaikuttaa kuitenkin kunnon ohella myös sääolosuhteet, erityisesti sadanta, joka vuonna 2024 oli hieman edellisvuotta korkeampi.
– Lahden mittauspisteellä vuoden 2024 sadanta oli 677 mm verrattuna edellisvuoden 615 mm. Viemäriverkoston mukana kulkeutuvilla sadevesillä on siksi merkittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrään ja energiankulutukseen. Ennakoivilla tutkimus- ja huoltotoimenpiteillä voimme vaikuttaa siihen, että saamme pidettyä viemäreiden vuotavuuden mahdollisimman pienenä, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.