Tervetuloa uudistettuun lahtiaqua.fi sivustoon
Taloudellinen vastuu
Veden myynti kääntyi nousuun
Vuonna 2024 veden myynti Lahdessa oli 7,5 milj. m³, mikä tarkoitti nousua 5,2 % edellisvuoteen verraten. Vastaavasti veden myynti nousi myös Hollolassa sekä Iitissä. Hollolassa veden myynti oli 0,80 milj. m³ ja Iitissä 0,23 milj. m³. Laskutetun jäteveden määrä nousi Lahdessa edellisvuodesta 1,2 % ollen 7,4 milj. m³. Hollolassa laskutetun jäteveden määrä oli 0,77 milj. m³ ja Iitissä 0,21 milj. m³.
”Veden myynti Lahdessa nousi 5,2 % edellisvuoteen verraten.”
Vedenkulutus on palautunut vuoden 2021 tasolle, jolloin sähkönhinta alkoi nousta merkittävästi vuoden loppupuolella, kertoo Lahti Aquan asiakkuusjohtaja Soile Toivonen.
Lahtelaiset käyttävät vettä vuorokaudessa keskimäärin 114 litraa. Lahdessa omakotitaloasukkaiden veden myynti nousi 4,7 % sekä rivi- ja kerrostaloasujien 2,9 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden veden myynti nousi 5,2 %, kun taas palvelusektorilla veden myynti laski 2,5 %.
”Asukkaan kulutus kuvaa keskimääräistä omakoti- ja paritalo-, rivitalo- ja kerrostaloasukkaan vedenkulutusta vuorokaudessa asukasta kohden.”
Liittyjien määrä laski edelleen
Yleinen maailman tilanne ja sen aiheuttamat välilliset vaikutukset, korkea inflaatio, korkojen nousu sekä rahapolitiikan kiristyminen vaikuttivat edelleen vuoden 2024 rakennusalan ahdinkoon. Uusien liittyjien määrä laski edelleen Lahdessa ollen 57, kun uusia liittyjiä on parhaimmillaan ollut 3 kertaa enemmän.
Vesihuoltomaksut ovat Lahdessa keskimääräistä edullisempia valtakunnalliseen tasoon verrattuna
Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Vertaamme vesi-, jätevesi- ja perusmaksun suuruutta vuosittain vastaavankokoisiin vesilaitostoimijoihin Suomessa. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnallisen keskitason ja noin 11 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin.
CASE
Osallistuimme Veden etäluennan hyvät käytännöt -hankkeeseen
Lahti Aqua osallistui Vesilaitosyhdistyksen hankkeeseen, jossa kerättiin parhaita käytäntöjä veden etäluennan toteuttamiseen. Hankkeeseen osallistuvat vesilaitokset siirtyvät etäluettaviin vesimittareihin, jotka parantavat vedenkulutuksen seurantaa, laskutusta ja asiakaspalvelua sekä mahdollistaa tarkempia omaisuudenhallinnan analyysejä. Hankkeen tavoitteena oli huomioida tietoturva-, kyberturva- ja tietosuoja-asiat koko järjestelmien elinkaaren ajan.
Lahti Aqualla käynnistyi etäluettavien vesimittareiden asennukset vuoden 2024 helmikuussa Kariston alueella, jolloin asensimme 1000 etäluettavaa vesimittaria. Vuoden 2025 aikana etäluettavien vesimittareiden asentaminen jatkuu, ja tulemme asentamaa asiakkaillemme 3000 etäluettavaa mittaria.
CASE
Avustimme Heinolan vesilaskutuksessa
Asiakaspalvelumme on hoitanut Heinolan vesilaitoksen laskutusta vuoden 2024 aikana käyttäen Heinolan omia järjestelmiä. Loppuvuodesta toteutimme mittavan järjestelmävaihdon, kun siirsimme Heinolan vesilaitoksen asiakastietojärjestelmästä tiedot Lahti Aquan järjestelmään. Vuoden 2025 lähtien tulemme hoitamaan sekä Heinolan vesilaitoksen asiakaspalvelun että vesilaskutuksen.
Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa
Vuonna 2024 veden myynti Lahdessa oli 7,5 milj. m³, mikä tarkoitti nousua 5,2 % edellisvuoteen verraten. Vastaavasti veden myynti nousi myös Hollolassa sekä Iitissä. Lahti Aquan omistaman vesihuoltoverkoston pituus on yhteensä noin 2150 km. Vuonna 2024 rakensimme uutta vesihuoltoverkostoa Lahdessa noin 5 km ja saneerasimme verkostoja noin 14 km, yhteensä 4,5 milj. eurolla. Merkittävimmät saneerauskohteet sijoittuivat Kärpäseen Matkamiehenkadulle (vaihe 2) ja Saviruukinkadulle, Liipolaan Jyrkänkadulle sekä Paavolaan Tunnelikadulle.
– Saneerausinvestoinneilla varmistamme asiakkaillemme hyvän veden laadun sekä verkoston häiriöttömän toiminnan. Saneerausta ohjaa uskottava ja realistinen pitkän aikavälin investointiohjelma, jonka avulla osaamme kohdistaa saneeraustoimet oikeisiin paikkoihin, kertoo Lahti Aquan tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä.
Vuonna 2024 saneerasimme verkostoja noin 14 km, yhteensä 4,5 milj. eurolla.
CASE
Otimme käyttöön pitkän tähtäimen investointisuunnitelman hallintatyökalun
Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun laajoja verkoston osia tulee saneerausikään. Uudessa saneerausten hallintatyökalussa verkostonosien saneeraustarve priorisoidaan verkoston iän ja kunnon mukaan. Tulokset voidaan esittää paikkatietopohjaisesti selkeästi päätöksenteon tueksi. Uusi työkalu auttaa kohdistamaan saneeraustoimenpiteet tarkasti verkoston osiin, joista saadaan paras mahdollinen hyöty investoitua euroa kohden.
CASE
Olimme mukana Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen vesihuollossa -hankkeessa
Osallistuimme Vesilaitosyhdistyksen johtamaan hankkeeseen, jossa kartoitettiin tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia vesihuollossa. Hankkeen ansiosta saimme kattavasti yleistietoa tekoälystä, sen eri osa-alueista sekä tietoa vesihuoltoalalla jo toteutetuista tekoälyratkaisuista. Hankkeeseen osallistuminen antoi meille paremman käsityksen tekoälyn mahdollisuuksista, mutta myös sen rajoitteista.
Katsaus tytäryhtiö Labio Oy:n toimintavuoteen
Toimintavuotemme käynnistyi biokaasureaktorin huoltoon valmistautumisella. Reaktorin syöttölaitteiston rikkoutumisesta loppuvuonna 2023 alkanut huoltotyö tarkoitti kaasuntuottoennusteen alentumista edellisiin huippuvuosiin nähden. Reaktorin huolto toteutettiin talven ja kevään 2024 välisenä aikana. Reaktoriin uusittiin rikkoutuneen syöttöruuvin ohella mm. lämmityselementit. Tuotantokäyttöön reaktori saatiin huhtikuun lopulla.
Laitoksen tuotantoa ja turvallisuutta tehostettiin toimintavuoden aikana uusimalla vanhoja koneita ja rakenteita kompostointilaitoksen puolella. Vastaanotettujen jätemäärien kehitys oli ennakoitua parempaa, vaikka vuoden takaisiin ennätysmäärin ei päästykään.
Lokakuussa biokaasulaitos täytti kymmenen vuotta ja merkkipaalua juhlistettiin yhdessä laitoksen henkilökunnan kanssa. Biokaasua on tuotettu toimintahistorian aikana 440 GWh. Tällä määrällä ajaa noin 44 000 henkilöautoa vuoden ajan. Mainittakoon, että Suomessa käyttövoimanaan kaasua käyttäviä henkilöautoja on noin 14 000 kappaletta.
Biokaasua on tuotettu Labion toimintahistorian aikana 440 GWh. Tällä määrällä ajaa noin 44 000 henkilöautoa vuoden ajan.
Myös pyörökoneurakoitsija vaihtui lokakuussa keväällä järjestetyn kilpailutuksen seurauksena. Vanha henkilökunta siirtyi uuden urakoitsijan palvelukseen, joten vaihdos saatiin toteutettua jouhevasti.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä saavutettiin erittäin hyvät tulokset NPS-luvun ollessa 90. Tämä kertoo asiakkaidemme saamasta palvelun tasosta, jota ammattimainen henkilökuntamme on vuosien saatossa rakentanut.
Loppuvuoden aikana Labio voitti myös useamman jätehuoltokilpailutuksen, mikä takasi positiiviset näkymät tulevalle vuodelle. Kiitokset sitoutuneesta ja eteenpäin katsovasta asenteesta hallitukselle ja koko henkilökunnalle.
Yhteistyöterveisin
Niko Wassholm
tytäryhtiö LABIO Oy:n toimitusjohtaja
CASE
Laatulannoite 2.0 -järjestelmän rakentaminen käynnistyi
Laatulannoite 2.0 -järjestelmän rakentaminen käynnistyi vuoden 2024 alussa työpajojen merkeissä. Mukaan työpajoihin lähti kuusi living lab-yritystä. Työpajoissa kartoitettiin yritysten tarpeita ja näkökulmia laatujärjestelmän suosituksia ja laatuvaatimuksia ajatellen. Hankkeeseen sisältyi kattava laboratorioanalyysi haitta-aineista ja raskasmetalleista, jota voidaan hyödyntää mahdollisia lannoitevalmisteita kartoitettaessa. Lisäksi lopputuotteille laskettiin hiilijalanjälki ja päivitettiin vanha omavalvontasuunnitelma vastaamaan uuden lannoitelain vaatimaa laatujärjestelmää. Vaikka hanke päättyi joulukuussa, työ jatkuu laatulannoitesertifikaatin hakemisen kautta. Ulkoiset auditoinnit ja sertifikaatin hakeminen tulevat mahdolliseksi vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin aikana.