Suomalaisessa vesihuollossa kestävä kehitys ja ilmastoneutraalius on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Vesihuoltotoiminnan hiilijalanjälki kuvaa Lahti Aquan toiminnasta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä.

Vedentuotannon osuus kokonaishiilijalanjäljestä oli vain 10 % vuonna 2023. Hiilijalanjälki koostuu noin 90 prosenttisesti veden pumppaukseen käytetyn sähkön hiilipäästöistä.

Vihreään sähköön siirtyminen pienentää vedentuotannon hiilijalanjälkeä entisestään

Vedentuotannon osalta 92 % hiilijalanjäljestä muodostuu sähkönkulutuksesta, 6 % käytetyistä kemikaaleista ja loput 2 % lämmönkulutuksesta.

Säästetty sähkönkulutus näkyy siis suoraan tuotetun vesikuution hiilijalanjäljessä. Koska hiilijalanjälki koostuu noin 90 prosenttisesti pumppaukseen käytetyn sähkön hiilipäästöistä, panostaminen energiansäästöön sekä sähkön tuotantotavan valintaan pienentävät tehokkaimmin vesikuution hiilijalanjälkeä.

Olemme siirtyneet vuoden 2024 alusta vihreään sähköön, jonka myötä kokonaishiilijalanjälki pienenee laskelmiemme mukaan noin 26 %.

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki

Jätevedenkäsittely on vesihuoltotoiminnan merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde, jonka osuus kokonaishiilijalanjäljestä oli noin 84 % vuonna 2023.

Metaani ja typpioksiduuli suurimmat päästölähteet

Jätevedenpuhdistusprosessin hiilijalanjäljestä 59 % aiheutuu suorista päästöistä eli prosessissa syntyvästä metaanista ja typpioksiduulista. Loput 22 % aiheutuvat sähkönkulutuksesta, 15 % käytetyistä kemikaaleista ja 4 % lietteen jatkokäsittelystä.

Typpioksiduuli on 265 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu hiilidioksidiin verrattuna, ja yksittäisistä päästölähteistä suurin. Selvitämmekin parhaillaan mahdollisuuksia pienentää puhdistamoiden ilmastusaltaissa syntyviä typpioksiduulipäästöjä pienentääksemme jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvää päästökuormaa.